keskiviikko 30. maaliskuuta 2011
kanat pois - miehet tilalle
Nyt on se aika kanalakierrosta, että kanat on poissa ja miehet häärii kanalassa, eli parttian vaihto ja kanalanpesu. Ja totuuden nimessä on sanottava, että on siellä toki Katri ja minäkin joskus, ei vaan miehiä. Mutta kiireellä tehdään - ensimmäinen mies aloittaa työt yleensä jo kuudelta ja viimeinen lopettaa yhdeksän jälkeen illalla. Eli aika pitkää päivää tehdään. Ja kun kerran ollaan luomussa ei kanalan pesussakaan käytetä muita aineita kun kuumaa vettä ja nyt onneksi vähän pakkasta. Näin täytyy saada koko kanala desinfioitua ja kaikki kuoriaiset ja punkit hengiltä. Ei onnistu, ei tietenkään. Hiirille ja rotille on ihan pakko syöttää myrkkyä ettei jouduttaisi munantuottajista vaihtamaan suuntaa hiirten jalostukseen. Tosi kurjaahan se on, mutta välttämätöntä. Tämä oli ensimmäinen kerta kun vaihto tapahtui uusilla laitteilla ja laitetoimittajan virheitä ja laitteiden puutteita on nyt sitten korjailtu oikein urakalla! Koko vuosi meni harmillisten virheiden kanssa - kanat pääsivät munahihnalle ja sieltä sitten munahuoneeseen. Ja ne jotka eivät matkustaneet ulos asti, ylttivät nokkimaan lukemattoman kikomäärän munia säröille munahihnalta. Joskus oli sellaisia päiviä, että syötyjä, nokittuja ja tallottuja munia tuli oikeasti kilokaupalla. Surullista oli heittää ne kompostiin, mutta eihän sellaisia nokittuja munia voinut itsekään käyttää... eikä meillä syödä sentään ihan toistasataa munaa päivässä.... Mutta nyt osataan korjata suurin osa virheistä ja laitteista tulee entistä ehompia. Toivottavasti sitten myös tuottavuus nousee! Yllättävän työlästä tämä aika on myös keittiössä - aamukahvit, aamupäiväkahvit, päiväruuat, iltapäiväkahvit, iltaruuat päivästä toiseen pitää yhden ihmisen tehokkaassa työssä! Välillä meinaa mielikuvitus loppua kun koettaa välttää ikuisen jauhelihakastikkeen ja lihasopan vuorottamista, ja välillä väsyy kantamaan maitoa kotiin (ei - en vieläkään ota sitä lehmää mitä joku ehdotti!) mutta toisaalta tietää olevansa tärkeä:) Vaikeaa tässä on myös päättää mihen seuraavan kanaerän munat myydään. Kukaan ei tunnu ihan nappikumppanilta - joku ei oikein 'diggaa' luomua, joku ei oikein maksais munista, joku on muuten vaan karheen tuntunen..... Pitäiskö perustaa oma luomupakkaamo? Ei vielä tänä vuonna, mutta harkintaan se on laitettava. Ihanaa on ensi viikolla kun ensimmäiset kanat tulee - ne on niin pieniä ja sieviä ja kanala on niin ihanan puhdas - vähän sillai joulun tuntua niissä ekoissa viikoissa! Mutta kirjoitan niistä sitten ihan erikseen:)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kuullostaa kovalta työltä mutta samalta antoisalta! Onneksi se miesten ruokkiminen (lue: vieraiden miesten) loppuu pian ja saat nauttia puhtaista sööteistä tipuista!
VastaaPoista