PUINTIAIKA

Kesä tuntuu kuluneen vauhdilla - ennenkuin huomasinkaan on taas jo puintien aika! Heinäkuun viimeisellä viikolla aloitettiin herneen puinti! Uskomaton kesä kun jo näin aikaisin pääsimme pellolle! Toki herne oli vielä hieman vihreää mutta sade ja helle yhdessä ajoivat puimurikuskit pellolle heti kun se oli mahdollista. Elokuun puoleenväliin mennessä kaikki herne on puitu ja osin kuivattu (herne kuivataan kuitenkin kahteen kertaan).

Mutta surullista on se, että riehuva kukkomme ei asettunut, vaan jatkoi hyökkäilyjään kanalanhoitajien kanssa siihen tahtiin, että tänään sitten lopulta pääsi hengestään. Ovelana uroksena se käyttäytyi aivan hyvin kun joku miehistä meni kanalaan mutta naisten tullessa hyökkäsi täysillä. Tänään sitten raukka ei huomannut Katrin takana hiippailevaa miestä ja näytti todellisen luontonsa myös meidän miehille - ja henkihän siinä sitten lähti.... Onneksi, sillä kukaan ei oikein uskaltanut enää mennä kolmoskanalaan - ei ainakaan ilman kättäpidempää mukanaan!

Karmea munintakriisikin tuntuu olevan ohi! Kakkosen kanat eivät oikein tajunneet, että ovat tulleet meille lähinnä munimaan normaalikokoisia munia eivätkä vaan syömään ja lentelemään ympäriinsä:) Oli surullista lukea munatiliä kun puolet munista oli reilusti alle 55 grammaisia, eli rahaa tilille ei tullut käytännössä lainkaan.... Voi uskoa, että helpotuksen huokaus oli suuri kun keskipaino näilläkin munilla nousi yli 56 gramman, eli keskituotto on 'normaalikokoista'.

Nyt on ihanaa kun kanat sekä nauttivat olostaan että munivat! Kun aamulla aukaisee ulosmenoluukut ei mene hetkeäkään ennen kuin kanat ryntäävät ulos ja iloisena kuopsuttavat ja kaivavat tarhassa! Jos ukonilmalla ei kanoja päästetä ulos on kotkotus kanalassa melkein päätähuimaavaa! Kauhulla jo odotan mikä meteli syntyy kun tulee talvi ja pakkaset ja luukut pysyvät kiinni! Ehkä ensi vuonna on pakko rakentaa kasvihuone kanalan ympärille, että ulkoilukautta voi jatkaa melkein vuoden ympäri (kunnes ulosmeno taas keväällä kielletään lintuinfluessa pelon vuoksi:()

Mutta nyt täytyy lopettaa kirjottaminen ja mennä ulos keräämään omenia kanalaan vietäväksi - sen suurempaa herkkua ei meidän kanat tiedä kuin luomuomenat - jos mukaan osuu vielä vaikkapa jokunen mato on herkku täydellinen! Taidetaan meillä tänä kesänä jäädä ilman omenahilloja - kanat syövät omenia siihen tahtiin, ettei muille jää mitään!

PS: Olipas jännittävä yhdenpäivän kesälomamatka Porvooseen - näin elämäni ensimmäisen ihka elävän SIILIN!!!!