Tällä viikolla oli taas se jokavuotinen koettelemus, eli luomutarkastus meidän kohdallamme. Luomutarkastus tarkoittaa käytännössä sitä, että isäntä hermoilee ja miettii mikä on se kohta mihin tällä kertaa takerrutaan ja mikä paperi nyt on hukassa... Emme ole kumpikaan niitä kaikkein tarkimpia kirjanpitäjiä tai paperin järjestelijöitä, sillä seurauksella, että tarkastajia varten joudumme aina etsimään jotain paperia.
Ja sen hyväksynkin. ON tosi tärkeää, että luomupaperit on kunnossa, läpinäkyvyys ja tarkistettavuus on luomun luotettavuuden peruskiviä - suomalaiseen luomuun voi todellakin luottaa! Mutta kun tuntuu, ettei näissä tarkastuksissa oikeasti ole kysymys siitä olemmeko rehellisesti ja aina ja kaikkialla luomu-ihmisiä vaan pikemminkin siitä, että tarkastajat yrittävät päihittää toisensa. Uusi tarkastaja keskittyy usein edellisen tarkastajan tarkkuuden ylittämiseen! Esimerkisi siten, että kun edellinen tarkastaja on tehnyt uuden kanalan käyttöönottotarkastuksen, mittauksineen kaikkineen, täytyy seuraavan tarkastajan kyseenalaistaa hänen tarkastuksensa ja tarkastaa kanala uudelleen (olkoonkin että se on jo toiminut yhden tai kahden parttian verran!), No. Nyt sitten tehdään kanalan oveen ikkuna, kun uusi tarkastaja on sitä mieltä, että kaikki edelliset ovat mitanneet ikkunapinta-alan väärin ja yksi vajaan neliön ikkuna puuttuu..... Samoin tein jo kerran varastokirjanpitoni uusiksi, kun yhden tarkastajan mielestä erilainen kirjanpito palvelee tarkastuksia paremmin... mitä väliä sillä on mikä minun tarkoituksiini sopii tai ei sovi, tarkastajia vartenhan tätä työtä tehdään, ei niin? Mutta onneksi saamme itse maksaa nämä tarkastukset, ettei kulu valtion rahat turhaan :)
Toinen mieltäni ilahduttanut asia viimeaikoina on ollut nämä työmiehet.... Meillä asuu majatalossa jo toinen ukrainalainen kanalatyömies.. Hän on töissä tuossa naapurin kanalassa (ykköstä, muuten, ei luomua) ja tekee töitä usein 8-päivää viikossa (kun ei ole muutakaan tekemistä ja rahaahan tänne on tultu tekemään!). Joka aamu hän menee kahdeksaksi ja tulee pois joskus viiden, kuuden tai seitsemän maissa.... Meillä on mukava suomalaismies töissä joka luotettavasti tekee sen kahdeksan tuntia viitenä päivänä viikossa (paitsi silloin kun vaimo tai lapset tai hän itse sairastaa, on neuvola-aika, tai jollakin lääkärin aika.......) Ja hänelle kuuluukin nämä reissut, en yhtään valita sitä!!!!! Ja tosi luotettavasti tulee töihin!! Mutta töissäoloajasta suuri osa kuluu puhelimessa!!!! Eikä minuuttiakaan ole ylitöissä vaikka mikä homma olisi kuinka pahasti kesken.... Ukrainalainen naapurin työmies laski, että kolme ukrainalaista tekisi samalla palkalla töitä kuin tämä meidän yksi työmies, eikä uskaltaisi puhelimessa olla kun täytyy pelätä työpaikkansa puolesta.... En ota kantaa, puolesta enkä vastaan, omasta johtamistaidostahan se on varmasti kiinni.... mietin vaan...... että onko se oikein kenenkään kannalta, että täytyy pelätä työpaikkansa puolesta tai että täytyy päivä viettää puhelimessa....
Mutta onneksi tänä syksynä pääsi puimaan ja kynnöille ihan normaalisti, ei tarvitse marraskuussa mennä pellolle!! Kunhan saadaan uusi tie valmiiksi asti (melkein on jo!!!) ja pihakivetykset ja polut paikoilleen, voi talvi tulla!! Ja sittenhän minä en valita enää mistään! Tulkoon vaikka uusi tarkastus -kun lunta on paljon olen minäkin tyytyväinen:)
