Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Luomuviljelijän elämä ei aina ole ihan pelkkää glamouria ja pintaliitoa:) Päin vastoin. Useimmiten se on rankkaa työtä ja/tai kelien odottamista. Olen ennenkin ihmetellyt isännän hermojen kestämistä kun ei yhtään voi tietää mitä kelejä on tulossa ja milloin mitäkin siis kannattaisi tehdä.

Mutta nyt taas ihmettelen miten käsittämättömän monia taitoja tuolla miehelläni täytyy olla, että tämä homma pyörii!

Siis eihän siinä mitään ihmeellistä ole, että osaa korjata lähes kaikki koneet ja laitteet tilalla, ammatinvalinta kysymys, ja niin edelleen. Mutta mietin vaan joskus, että kuka muu ammattimies korjaa koneet ja huoltaa laitteet jne sillä 3-6 euron tuntipalkalla mikä näille viljelijöille tilastojen mukaan jää käteen?

Ja varsinkin tänään kun kananmunien pakkauskonetta korjatessaan Antti-Jussi sai raakaa,  valuvaa kananmunaa korvaansa... olis ehkä ansainnut edes likaisentyönlisän tai jotain.... No kone tuli toivottavasti kuntoon eikä riko enää munia joten korvatkin pysyy puhtaina....

Samoin kuntoon tuli äkeet jotka tietysti hajos juuri vähän ennen kuin työ tuli valmiiksi, sekä kylvökone, joka toimi hienosti melkein loppuun saakka, mutta vähän ennen syysvehnän kylvöä päätti hajota sekin....

Ja jotta nyt kehuisin sitä isäntää oikein koko rahan edestä (kolmella eurolla ei tietenkään paljon saa:)) niin ihailla täytyy sitäkin, että nyt puhuu sujuvasti englantiakin ukrainalaisen työmiehen kanssa. Aika paljon osaamista noin pienellä rahalla. Ei ihme, että välillä vähän ihailen sitä miestä!

Ihanat kanat

Nyt täytyy kirjoittaa välillä ilman, että on yhtään pahamieli mistään! Kanaloiden kasvu on tarkoittanut sitä, että olen taas viettänyt enemmän aikaa kanojen kanssa - ja huomaan, että kanalakierroksiin menee koko ajan enemmän aikaa kun kuljen kameran kanssa.

Erilaiset valot ja ryhmät täytyy muka koko ajan kuvata - ihan niinkuin kanat näyttäisivät erilaisilta eri kuvakulmista......  ja niinhän ne näyttääkin:)

Ja paitsi, että näyttävät erilaiselta, ne myös käyttäytyvät eritavoin - käsittämätöntä miten erilaisia persoonia niihen joukossa on: vartija, hyökkääjä, ärhentelijä, seuraaja jne. Ykköskanalan ritilänkulmassa on aina aamulla se sama kana höyhenet pörhöllä pitäen samanlaista meteliä kuin vihainen kissa, kakkosen nurkassa rouvakerho pitää kokousta joka aamu ja samat yksilöt hyökkää nokkimaan mun puutarhakenkiä!

Ainoat, joiden sielunelämään on tosi vaikeeta perehtyä on kukot. Ne piileksii niin tiukasti rouvien seläntakana, ettei oikein ole tullut selville miten ne eroavat toisistaan. No, on vähän - se kakkosen pyrstötön kukko on aika juro ja hiljanen, mutta yhtä arka kuin muutkin... Kauhee kiekuna täyttää kanalan koko ajan, mutta kukot kiekuu tosi piilosta.

Kuten videostakin näkee, just näin se menee:  useimmat kanat juoksee nopeesti edeltä, sitten toiset kanat hitaammin kukon ympärillä - vähän kuin Charlien enkelit:)

Surullista olla Somerolainen?

Voi miten surullista oli avata yksi sosiaalinenmediajuttu tänään kun monet päivittivät omille sivuilleen miten taas hävettää olla Somerolainen.... Somero on päässyt otsikoihin todella surullisella lammastilajutulla - kaltoinkohdellut eläimet ovat aina järkyttävä uutinen, niin nytkin!

En varmasti ole ainut joka nyt miettii miten on mahdollista, että puhutaan eläinten olojen olleen huonot jo vuosia! Miten on mahdollista, että tässä maassa, missä tuottajia tutkitaan näin tarkoin, on tiloja, joilla kukaan tarkastaja ei käy??????

Miten on mahdollista, että tuottaja voi voida niin huonosti ja eläimet kärsiä niin paljon ennenkuin kukaan puuttuu asiaan?

Tässä samassa kunnassa muutama vuosi sitten syyllistettiin sairaseläkkeelle asti henkilö joka huolehti siitä, että tilan isännän huonovointisuuden vuoksi eivät eläimet kärsi vaan lomittaja huolehti eläimet huolellisesti.

Mikä on se välinpitämättömyys, arkuus, tietämättömyys, sokeus, sanottakoon sitä nyt sitten ihan miksi tahansa, mikä saa ihmiset olemaan välittämättä? Ja miksi sitten sellaisten pää laitetaan pölkylle jotka välittävät ja tekevät jotain?

Uskokaa tai älkää, se seuraus mikä tällä tapauksella tulee olemaan, on se, että täysin hyvintoimivien tilojen oloja tiukennetaan jollain ylimääräisellä asetuksella mutta huonosti voivat yrittäjät jätetään taas yksin. Eivätkö muka maanviljelijät jo keväällä sanoneet, että emme jaksa, rahat on loppu, valtio ei maksa lupaamiaan rahoja? Ja mitä tapahtui? Sanottiin, että voi voi! Koettakaa jaksaa! Kyllä se siitä!

No tässä se nähdään, ettei se siitä. Ettei jakseta! Mitä vielä pitää tapahtua ennen kuin  oikeasti tajutaan, että väsyneitä ja loppuunpalaneita viljelijöitä on paljon ja heitä tulee auttaa NYT! Ei ensi keväänä, ei joskus, vaan NYT!

Kouluissa syötetään ulkolaista, kaikkien pykälien vastaisesti tuotettua ruokaa VALTION RAHOILLA ja samaan aikaan suomalaiset viljelivät ahdistuvat ja epätoivoistuvat!

Kyllä niin toivoisin näkeväni ne sosiaalisessa mediassa nyt hurskastelevat ihmiset kaupan kassalla kun he ostavat epäeettisesti tuotettua ulkamaalaista ruokaa! Haloo -  aivan turha kuvitella, että se halpa hinta tulee mistään muusta kuin kaikkien suomalaisia viljelijöitä rajoittavien sääntönen noudattamatta jättämisestä (oikeesti - HK kuljettaa siat PUOLAAN asti teurastettavaksi!!!)

Älkää nyt siis tuomitko sitä onnetonta tuottajaa joka selvästi on NOPEAN avun tarpeessa, vaan tehkää omilla ratkaisuillanne jokaisen viljelijän hyvinvointi mahdolliseksi. TAI OLKAA HILJAA.

Pakko lisätä kuva meidän kanoista - niillä ei ole ahdasta, ne vaan halusivat kaikki tulla tarkistamaan mitä teen ja päästä kuvaan! 

Uusia tuulia

Jo muutamia vuosia ovat muutoksen tuulet puhaltaneet tänne Jurvalan kyläänkin. Olemme tehneet jo vähän aikaa yhteistyötä Vaahteramäen tilan kanssa. Vaahteramäki aloitti suomessa friidojen, eli ulkokanojen pidon ja tuottaa siis juuri niitä ykkösmunia (luomuhan on sitä nollaa!!). Antti-Jussi on aina innostunut ensimmäisten joukossa, joten oli aika luonnollista, että myös näihin ulkokanoihin tutustuttiin heti alusta lähtien.

On ollut aika mahtavaa tehdä yhteistyötä Vaahteramäen kanssa - tilan isäntä, Mikko Välttilä, on niin energinen ja idea-rikas mies että! Aika moni tuntee MunaeggPressin joka tuo munat melkein kotiovelle asti! Olen useinkin kritisoinut pakkaamojen ja  vähittäiskaupan toimintaa ja siksi onkin ollut hienoa seurata miten joku rohkea kehittää uutta tapaa tuoda tuotteet suoraan kuluttajille, ilman välikäsiä! Työlästähän se on ja vaatii tuottajalta pitkää päivää ja hyvää pinnaa - mutta jos joku siinä onnistuu niin Mikko!

Sain sentää kiireisen isännän
mustikkametsäänkin!

Tänä vuonna sitten Antti-Jussikin innostui taas laajentamaan toimintaansa ja vuokrasi Kanasuon kanalan - Jurvalantilan kanamäärä, mikä tähän asti on ollut se 7500 kanaa, kasvoi vuokrauksen myötä kahteenkymmeneen kolmeen tuhanteen (23 000)! Huh huh, sanon minä! Nämä uudet tiput ovat sitä ykköstä, eli pääsevät ulos ja kulkevat kanalassa vapaana, mutta syövät tavanomaisesti tuotettua rehua, eivät luomua. (Minä siis syön edelleen vaan niitä Jurvalan omien luomukanojen tuottamia luomumunia...)

Mutta taas kerran voimme pohtia sitä pakkaamon ja kaupan valtaa - koska me emme myy kaikkia muniamme suoraan, vaan pakkaamon kautta vähittäiskauppaan, pystyy pakkaamo määrittämään munan hinnan. Ja koska häkkimunien hinta on jälleen kerran romahtamassa hiipuvan kulutuksen myötä, haluaa pakkaamo seuran vuoksi alentaa myös luomumunien ja ulkomunien hintaa! En siis kertakaikkiaan käsitä! Uutisista kuulen kuinka juuri näiden munien kulutus kasvaa - ja silti pakkaamo haluaa alentaa hintaa - häkkimunien menekin vähenemiseen vedoten!!! Ihan oikeesti joskus ihmettelen miten kummallinen maailma on!

Onko siis kaikkien kohta pakko ottaa Välttilän Mikosta mallia (tai Kuorttisen kanalasta, siellä myös myydään itse kaikki luomumunat!) ja ryhtyä myös myyjäksi pelkän tuottamisen lisäksi! Nyt meillä on noin kolme ja puoli ihmistä töissä hoitamassa kanoja ja tilaa, kuinka monta meidän täytyy sitten palkata jos myymmekin kaikki? Ja siihenkö se kate sitten hukkuu? Taas toivoisin kaupalta ja pakkaamolta järkeä ja malttia - jos koko tuotantoketju saa kohtuullisesti katetta, kaikki menestyy. Jos kate jää vaan sinne yläpäähän, kukaan ei pitkällä aikavälillä menesty! Mistä löytyisi se järki ja maltti sinne pakkaamoon - jos tehtäisiin yhdessä tätä työtä eikä aina laskettaisi vaan kaupan menestymistä voisimme tuottaa näitä munia vielä ensi vuonnakin!