Tervetuloa!

Huomenna tulee uudet kanat (ja kukot)! Jee! Monen viikon kanalapesu on lopulta ohi ja kanat tuodaan sisään! SAnna tuo 7500 kanaa ja kukkoa (varmaan kolmennen kymmenen hujakoilla). Marttilan Aki on tänään myllyttämässä niille ruokaa (kauraa, ohraa, hernettä, kalkkia, tiivistettä) valmiiksi siilot täyteen.

Koska nämä meidän laitteet on niitä kerrospesiä ja kanojen täytyy kiivetä (hyppiä ja lentää) ritilöille ja orsille saadakseen vettä ja ruokaa on seuraavat päivät ratkaisevia. Meidän täytyy nähdä kuka kanoista ei pääse syömään tai juomaan ja nostella niitä vesinippojen luo!

Luomusäädökset muuttuu niin, että kanojen täytyy olla alle 15 viikkoisia meille tullessaan - se tarkoittaa pienempiä kanoja ja sitä kautta suurempia hypittäviä (lennettäviä) matkoja ruuan ja veden luokse. Perusteluna säädösten muuttumiseen on se, että kanat sopeutuvat paremmin muuttuviin olosuhteisiin mutta tosiasia on se, että pienemmät kanat pääsevät huonommin isojen kanojen orsille. Mittasuhteita ei ole muutettu pieniä kanoja varten - eikä kanalaa voi oikein muuttaa sitä mukaan kun kanat kasvaa - eli ihmisen täytyy olla tarkkana jottei kukaan kuole.

Ainahan tämä muuttaminen on pieni shokki kanalle (kenelle vaan): ruoka muuttuu, valot muuttuu, tilat muuttuu - koko maailma muuttuu! Suurin osa eläimistä sopeutuu hyvin mutta joillekin tapahtuma on tosi traumaattinen, sille ei voi mitään. Mutta haudottavan munan, poikasen ja ison kanan vaatimukset on niin erilaiset, ettei ole taloudellisesti mahdollista suokyllä olemassa missä hautoa, kasvattaa poikasia ja munittaa isoja kanoja samassa kanalassa. Sellaisia viritelmiä on missä ulkotilat yms tilat olisi kaikille yhteisiä ja näin muutokset minimaalisia, mutta suomen olosuhteissa se ei oikeasti ole järkevää (vai suostutteko maksamaan munista kolmekertaa kalliimman hinnan? Tuskin, sillä nyt jo kaikki valittaa luomumunien hinnasta!).

Mutta nyt uudet kanat tulevat meille ja vahtimassa on, paitse Katri, Antti-Jussi ja minä myös uudet kissat - joo-o. Meille on pesiytynyt jonkun naapurin kaksi kissapentua jotka Aukusti ja Enni-Maria adoptoivat ja nimesivät (Lakritsi ja Pena) ja ovat viikkotolkulla hoitaneet! Odotan innolla heidän huomista tapaamistaan!

kissoja ja peuroja

Taas on se aika vuodesta, että meillä on pesty kanalaa. Kolme viikkoa sitten lähti kanat ja siitä lähtien on tyhjennetty lantaa pihalle ja painepesurilla pesty kanalaa. Ei oikein hohdokasta työtä, eikä kukaan oikein innoissaan siitä ole, mutta yksi tärkeimmistä töistä mitä luomukanalassa tehdään kuitenkin. Rotanmyrkyn levittäminen aloitettiin tällä kertaa hyvissä ajoin ennen kanojen lähtemistä.... viime kerrasta jäi kammo kun rotta koputti keittiön ikkunaan ja halusi mukaan televisiota katsomaan.. (näky joka en unohda vähään aikaan!!!!).

Tänävuonna päätin,että nyt otan kananlihaa talteen ettei kaikki luomuliha mene minkin ruuaksi. Enhän minä teurastaa osaa, joten olin riemuissani kun yksi oppilaistani opistossa kertoi metsästävänsä lintuja! Jee! Jouni lupasi tulla teurastamaan meille  kukkoja (nehän ovat vaan lihoneet täällä ollessaan toisin kuin kanat jotka munivat minkä ehtivät). Ihan niin paljon kukonlihaa en pakkaseen saanut kuin olisin halunnut - meidän suuret metsästäjät Antti-Jussi ja Oskari saivat nimittäin vain kolme kukkoa kiinni kanalasta!! No, nyt on niiden rintapaistit pakkasesa odottamassa että teen 'kukkoa viinissä'.

Jotain hauskaakin kanalasta löytyi - kolme kissanpentua! Joku naapurin kissoista oli siirtänyt pentunsa meille asumaan ja lasten riemuksi ne kotiutuivat kanalaan hyvin. Ensin löytyi Pena, oranssinkirjava pentu (joka muuten onkin kuulemma tyttö) ja sitten kaunis harmaa pentu ja toinen  oranssinkirjava (joka sai kodin muualta) Kauheeta etten muista mitä nimiä Enni niille antoi!!!. Enni ja Aukusti ovat pitäneet kissoista hyvää huolta ja jopa minä jouduin (tai ehkä vähän vapaaehtoisesti menin) tekemään lämmintä pesää pennuille, että tarkenevat kanalan toimistossa. Minun lapseni ovat niin allergisia kissoille etten voi kuvitellakaan ottavani niitä meille sisälle ( vaikka hiirikissalle olisi kyllä käyttöä!!).

Toinen joukko eläimiä jotka ovat muuttaneet meille on suuri peuralauma!! Ensin niitä oli neljä. Ne kävi syömässä omenia meidän puutarhasta ja pellolla herkuttelemassa. Aikaisin aamulla ne löytyi keittiön ikkunan takaa herkuttelemasta ja sitten myöhemmin jo keskellä päivää kävivät syömässä. Kun omenat loppui siirtyivät ne takapihan luo pellolle. Nyt niitä on noin 11 yksilön lauma ja kaikessa rauhassa ne syövät tienvarren pelloilla kun ajan ohi - vähän päätään kääntävät ja kuulostelevat mutteivat kummemmin häiriinny jos en yritä pysähtyä ottamaan valokuvia. Aika upeita ilmestyksiä ja yllättävän suuria!! Kyllähän sitä on ohimennen käynyt mielessä, että sellainenkin metsästäjä olisi mukava löytää joka pari peuraa saisi pakkaseen:)