Huomenna tulee uudet kanat (ja kukot)! Jee! Monen viikon kanalapesu on lopulta ohi ja kanat tuodaan sisään! SAnna tuo 7500 kanaa ja kukkoa (varmaan kolmennen kymmenen hujakoilla). Marttilan Aki on tänään myllyttämässä niille ruokaa (kauraa, ohraa, hernettä, kalkkia, tiivistettä) valmiiksi siilot täyteen.
Koska nämä meidän laitteet on niitä kerrospesiä ja kanojen täytyy kiivetä (hyppiä ja lentää) ritilöille ja orsille saadakseen vettä ja ruokaa on seuraavat päivät ratkaisevia. Meidän täytyy nähdä kuka kanoista ei pääse syömään tai juomaan ja nostella niitä vesinippojen luo!
Luomusäädökset muuttuu niin, että kanojen täytyy olla alle 15 viikkoisia meille tullessaan - se tarkoittaa pienempiä kanoja ja sitä kautta suurempia hypittäviä (lennettäviä) matkoja ruuan ja veden luokse. Perusteluna säädösten muuttumiseen on se, että kanat sopeutuvat paremmin muuttuviin olosuhteisiin mutta tosiasia on se, että pienemmät kanat pääsevät huonommin isojen kanojen orsille. Mittasuhteita ei ole muutettu pieniä kanoja varten - eikä kanalaa voi oikein muuttaa sitä mukaan kun kanat kasvaa - eli ihmisen täytyy olla tarkkana jottei kukaan kuole.
Ainahan tämä muuttaminen on pieni shokki kanalle (kenelle vaan): ruoka muuttuu, valot muuttuu, tilat muuttuu - koko maailma muuttuu! Suurin osa eläimistä sopeutuu hyvin mutta joillekin tapahtuma on tosi traumaattinen, sille ei voi mitään. Mutta haudottavan munan, poikasen ja ison kanan vaatimukset on niin erilaiset, ettei ole taloudellisesti mahdollista suokyllä olemassa missä hautoa, kasvattaa poikasia ja munittaa isoja kanoja samassa kanalassa. Sellaisia viritelmiä on missä ulkotilat yms tilat olisi kaikille yhteisiä ja näin muutokset minimaalisia, mutta suomen olosuhteissa se ei oikeasti ole järkevää (vai suostutteko maksamaan munista kolmekertaa kalliimman hinnan? Tuskin, sillä nyt jo kaikki valittaa luomumunien hinnasta!).
Mutta nyt uudet kanat tulevat meille ja vahtimassa on, paitse Katri, Antti-Jussi ja minä myös uudet kissat - joo-o. Meille on pesiytynyt jonkun naapurin kaksi kissapentua jotka Aukusti ja Enni-Maria adoptoivat ja nimesivät (Lakritsi ja Pena) ja ovat viikkotolkulla hoitaneet! Odotan innolla heidän huomista tapaamistaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti